Nyt onkin tapahtunut lähes kaikki tarvittava varsinaisten hoitojen aloittamiseksi.
Kävin ensin gynekologilla perustutkimuksessa ja labroissa. Endometrioosista ei löytynyt viitteitä. Labroissa tuli ilmi, että munasarjareserviä kuvaava AMH-arvo on minulla jo matala. Se tuntuu kovin epäreilulta ja kohtalokkaalta, mutta olen vähitellen alkanut hyväksyä asian. Seurauksia ovat, että pelkkä inseminaatiohoito ei minulle sovi ja mikäli omat munarakkulat eivät riitä, tarvitsisin lahjasolujen sijasta lahja-alkiota. Aika isoja muutoksia ajattelemaani prosessiin siis. Hoitomuodon muutos IVF:ään on minulle täysin ok. IVF-hoito on hieman kalliimpi ratkaisu, mutta IVF:llä todennäköisyys vauvan syntymään on ikäiselläni vielä ihan hyvä, luokkaa 23 %. Lahja-alkion tarvetta en ole nyt pohtinut, vaan tässä vaiheessa toivoisin ensisijaisesti lasta omilla munasoluilla, jolloin lapsen geneettinen alkuperä ei olisi kokonaan tuntematon.
Minut ohjattiin myös sosiaalityöntekijän ja psykologin pakeille. Sosiaalityöntekijä kartoitti haastattelulla edellytyksiäni toimia yksinhuoltajana. Psykologin kanssa keskustelimme hedelmöityshoitolaista ja siitä, että ymmärrän mitä olen tekemässä ja erityisesti siitä, kuinka toimimalla tuleva lapsi kokisi lahjasolutaustansa mahdollisimman hyväksyttävänä ja myönteisenä asiana. Sain myös tarkempaa tietoa tuesta ja materiaalivinkkejä. Molemmilta ammattilaisilta sain puoltavat lausunnot ja muutenkin jäi oikein hyvät kokemukset. Asiani otettiin vakavasti ja olen toiveikas ja luottavainen tulevasta. Nyt jään kesätauolle ja syksyllä jatkuu lahjasoluneuvonta ja IVF-hoidon suunnittelu ja toteutus. Kesätauolla aion lueskella aiheesta, syödä vitamiinini ja jatkaa painonhallintaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti