Sain juuri tiedon, että aikani on peruttu koronan takia. Uutta aikaa ei voitu antaa, koska kukaan ei tiedä mitä seuraa lähikuukausina. Korona on tragedia jo itsessään, mutta ei tämä prosessin keskeytyminen ainakaan lapsettomuuden surua vähennä. Varsinkin kun pitkät koronaviikot-kuukaudet tulevat olemaan muille ydinperhekeskeisintä aikaa ikinä. Olo on varsin voimaton, koska en voi juuri nyt tehdä mitään asiani eteen paitsi jatkaa elämääni ja yksinkertaisesti odottaa pölyn laskeutumista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti